Hei!

Tässä liitteenä toimintakalenteri ajalle touko-lokakuu 2017.  Retkistä  ja tapahtumista  tulee vielä tarkempaa tietoa lähempänä ajankohtia. Nämä ovat myös seuraavan Retkeilijä-lehden toimintakalenterissa, joka ilmestyy 20.4.

t. Mia

   ViRetin TOIMINTAKALENTERI TOUKO-LOKAKUU   

Nuuksion luoteiskulmaan Valklammentien parkkipaikalle kokoontui ViRettiläisiä 16 tarkoituksena kiertää Klassarinkierros, käydä tarkistamassa linnunpöntöt, jotka tammikuussa vietiin ja sitten Saarilammen tulipaikalle puhumaan, tottakai linnunpöntöistä ja tulevan kevään ja kesän retkistä. Kaksitoista lähti kierrokselle  ja me Kari ja minä, sekä vävymme Joni kahden lapsenlapsemme kanssa suunnistimme Mikael ja Max pulkissa istuen, Kattilaan menevää tietä myöden Saarilammen tulipaikalle sytyttelemään tulia. Moni muukin oli innostunut kauniista auringon paisteesta ja lähtenyt ulkoilemaan ja niin  pääsimme valmiille tulille odottelemaan ” kiertolaisia”. Ajankuluksi lähdimme jäälle katsomaan pilkkireikiä. Pojille oli ihmetystä miten jää kestää.” Livenä” saimme myös nähdä miten pilkkijä teki kairalla reijän jäähän ja kertoen miten paksu jää vielä oli. Hänen laittaessaan pilkkivavan reijästä veteen ei ollut kuin hetki ja ahven oli kiinni koukussa ja sekös oli Maxista ja Mikaelista jännä juttu. Eivät kuitenkaan pojat uskaltaneet ottaa pomppivaa ahventa käteensä, vaan isänsä näytti miten terävät piikit kalan selässä oli. Sitten jo alkoi makkaranpaisto kutsua.

Tulilla vaihtui retkeilijöitä tuon tuosta ja meidänkin porukkaa ilmestyi evästelemään ja makkaraa paistamaan. Siinä sivussa juteltiin Sepon innoitamana linnunpönttöjen historiasta ja hän muistutti vanhojen pönttöjen puhdistuksesta hyvissä ajoin, kuitenkin pakkasella. Monta retkeä on kevään ja kesän aikana, joihin on hyvä nyt ilmoitautua ja laittaa almanakkaan. Toki työssäkäyvillä on vielä soviteltava lomat, jos haluaa retkille mukaan. Isokarinretki on nyt täynnä eli 16 osanottajaa on ilmoittautunut. Hyvä niin.

Takaisin lähdettiin sitten jäätä myöden Saarilammen toiseen päähän missä suurin osa retkeläisistämme lähti tarkastamaan pöntöt ja me lasten kanssa kohti parkkipaikkaa. Hieno oli retkipäivä kulkea mukavassa porukassa. Meitä on aina aurinko hellinyt tai ainakin on ollut satamatta. Muitakin kokemuksia on! 😉

Voimaannutaan luonnosta luonnossa!

Mia

ps. Kirjoitan aina Virettiläiset isolla alkukirjaimella ja sinne väliin laitan vielä yhden ison kirjaimen eli ViRettiläiset. Jäsenemme ovat niin mukavaa porukkaa, että iso kirjain saa olla ja iso R siinä välissä.

Kuva Eija Hartikka, Saarilammen tulipaikalta makkaranpaistosta.

Suomen luonnonpäivää juhlitaan 26 ( Huom! Avaa linkki)

HEI!

Viimeiset petipaikat Uudenkaupungin Pirkholmassa meille varatuista mökeistä on täytetty. Toivotaan mukavia kelejä ja paljon meille uusia lintulajeja kiikarien  ja kameroiden ulottuville retkellämme, puhumatakaan Isokarin majakkasaaresta ja vasinkin majakasta.

Isokarin majakkaa kuvaa Altti Holmroos kirjassa SATA SALAISUUTTA kirjoittamalla, että” Isokarin majakkasaari on aarre luontoihmiselle” ja jatkaa” Vuosikymmenien aikana saari on luonnollisesti muuttunut monella tavalla, sen ympärivuotinen asukasmäärä on kadonnut , samoin majakkahenkilöstö on poistunut saarelta ja myös luotsitoiminta hoidetaan Uudenkaupungin satamaan siirretyltä päivystyspaikalta. Ihmeemmin tämä  ei toistaiseksi ole Isokariin jälkiä jättänyt, mitä nyt vanhaan muinaisrantaan on ilmestynyt raivattu polku ja neitseelliseen kallioon ilmestynyt uusi ja monille täysin tuntematon järvi”.

ISOKARIN IHMELAMPI

Alttin Holmroos jatkaa:” Tämä järven sijainti aivan saaren ainoan tykin tuntumassa on jäänyt monelta huomaamatta, eikä se ole saarella aina ollutkaan , sillä se ilmestyi sinne vasta muutama vuosi sitten ja on tulos satamaan tehdystä aallonmurtajasta. Isokarin sataman veneilijöitä ihastuttavien riskilöiden pesimäpaikkakivet on todellakin louhittu samalta saarelta ja taitavat myös rannan tarhakäärmeiden kiviset pesäkolot olla peräisin samaisesta louhintapaikasta. Tästä kallioiden ympäröimästä Isokarin sisäjärvestä ei juuri tietoa ole, sen rannalle ei polkuja johda ja jos sinne eksyy, putoamisen estää sitä kiertävä piikkilankaeste. Syykin siihen on selvä, pudotusta alas on paikoin nelisenkin metriä ja pinnan alla odottaa kaikenlaista sinne upotettua romua ja roinaa”.

Kirja: Altti Holmroos, SATA SALAISUUTTA, Ulkosaariyhdistyksen julkaisusarja N:o 15, Newprint Oy Uusikaupunki 2004. s 186.

Kuva: Akari Lindström ja Altti Holmroos kirjasta Altti Holmroos; Isokarin Ihmeet, Ulkosaariyhdistyksen julkaisusarja N:o 14, Newprint Oy Uusikaupunki 2004.

Nuuksion kansallispuiston 23v juhlaa vietettiin  Espoon Retkeilijöiden ja Nuuka ry’n  Stenbackassa Vihdissä.

Nuuka ry:n Hilkka Laitinen luki Nuuksio ryhmässä olleen biologi, FL Jack Barkmanin kirjoittaman juhlapuheen, joka on myös osittain julkaistu Helsingin Sanomissa. Hän ei itse päässyt paikalle yhteensattumien vuoksi.

”

Helsingin kiinteistovirastossa on tehty esitys Helsingin ulkokunnissa omistamien kiinteistöjen vamisteluohjeeksi. Kiinteistölautakunta esittää suunnitelman kaupunginhallitukselle. Lautakunta on kuitenkin äänin 5 vastaan 4 palauttanut esityksen uudelleen valmisteltavaksi.

Seuraavassa näkemys asiasta koskien Nuuksion järviylänköä.

1980- luvun lopussa silloinen Helsingin seutukaavaliitto laati likimääräiset järviylängön rajat. Pohjoisessa rajan muodostavat Härkälän- ja Lepsämäjoet, lännessä Poikkipuoliainen ja Tervalampi, etelässä Turunväylä ja vanha Turuntie sekä idässä  mutkitteleva linja Vanhan Turuntien ja Lepsämäjoen välillä, kulkien Matalajärven itäpuolella.Alue kattaa n 20 000 ha. Valtioneuvosto teki 1989 periaatepäätöksen järviylängön kehittämiseksi ulkoilun ja luonnonsuojelun tarkoituksiin. Tällä ylängöllä sijaitsevat tunnetut Helsingin alueet, kuten Salmen, Vaakkoin, Luukin, Nuuksion, Karjakaivon ja Pirttimäen ulkoilualueet. Osittan Natura ja luonnonsuojelualueita sijaitsee ulkoilualueilla.

Uudenmaan ympäristösuojelupiiri ja pääkaupungiseudun partiolaiset aloittivat 1987 operaation saadakseen kansallispuiston järviylängölle. Mukana olivat useat yhdistykset, ryhmät ja aktiiviset kansalaiset. Myönteisesti asiaan suhtutuneet viranomaiset edistivät hankkeen etenemisen. Tämä suuri työ johti 1994 tulokseen ja kansallispuisto perustettiin ensin 1620 ha kokoisena. Puisto on vähitellen laajentunut ja kattaa nyt n 5000 ha. Helsingin kaupunki  luopui suurista alueista, puistoa näin laajentaen. Ympäristösuojelupiirin Nuuksio- ryhmän  malli oli, että järviylängöstä 5000 ha olisi kansallispuistoa, 10 000 ha Helsingin, Espoon ja Vantaan ulkoilualueita ja 5000 ha kuuluisi yksityisille. Näin ovat asiat Nuuksion järviylängöllä toimineetkin.

Helsingin ulkoilualueet hankittiin viime sotien jälkeen ulkoilua varten ja ovat tähti kaupungin kruunussa. Myynnin yhtenä perusteluna esitetään kiinteistöveroa, jonka Helsinki vuosittain maksaa Espoolle ja Vihdille. Tämä ei  Helsingin budjetissa ole iso raha. Toki myynnistä saadaan miljoonia, mutta ne ovat nopeasti kulutettu. On  ajateltu, että alueet eivät tuota, aiheuttavat vain kuluja. Tässä unohdetaan tärkeä asia. Uudet tutkimukset ovat osoittaneet, että metsissä liikkuminen luo hyvän pohjan terveydelle. Näin syntyy säästöjä. Kaupungilla on velvollisuus huolehtia asukkaidensa hyvinvoinnista.

Esityksessä sanotaan, että myyntiin on valittu alueita, joita ei kovin paljoa käytetä. Vaakkoin ja Karjakaivon kohdalla tämä ei pidä paikkansa. Tämän näkee mm. kovin kuluneista poluista. Vaakkoi on hyvin suosittu koiranomistajien paikka kilpailuineen. Koko järviylänköllä on laskettu vuosittain olevan 800 000 käyntiä. Ulkoilualueet eivät vain mahdollista ihmisille eri harrastuksia, vaan ylläpitävät eliölajien monimuotoisuutta.

Suurin osa myyntiin tulevien alueiden ehtona olisi, että virkistyskäyttö jatkuu. Mitä tarkoitetaan virkistyksellä? Ostajasta riippuen voi alueelle syntyä varsinainen sirkus ja ulkoilualueet pirstoutuvat esimerkiksi erilaisten metsänhoitokäytäntöjen suhteen.Mm. luontoaspektin puuttuminen esityksestä sai Kiinteistölautakunnan  palauttamaan sen. Mikäli myyntiin päädytään, on mielestäni ainoa mahdollinen ostaja  valtio ja alueiden liittäminen kansallispuistoon. Tämä on rahallisesti toteutettavissa, koska projektin odotetaan kestävän 5-10 vuotta”.

Tietoa Nuuksiosta löytyy kirjasta: Leivo, H ( toim.) 2003: Nuuksio. Miljoonan ihmisen erämaa. Tammi, Helsinki. 231 s.

Nuuksion perustamisasiakirjan on allekirjoittanut Presidentti Mauno Koivisto.

Juhlissa mukana kolme ViRettiläistä aikuista ja kolme lasta.                                                             

 Vuoden olioksi valittiin Vanamo .” Luoja loi, mutta Linne´järjesti, kertoo vanha sanonta.Carl von Linne´kesytti luonnon nimillä ja luokilla.Hänen nimikkokasvinsa oli VANAMO, Linnaea borealis.

Mia

Hei taas ViRettiläiset!

Toimintasuunnitelmassa oleva sunnuntaina 5.3. jäsenilta pidetäänkin päivätapahtumana eli PÖNTTÖPÄIVÄNÄ. Kokoonnutaan Rientolassa klo 10.00, josta kimppakyydein Nuuksioon kupeeseen Valklammentien parkkipaikalle ( Tervalampi). Kierretään Klassarinkierros ja poiketaan katsomassa aiemmin metsään vietyjä pönttöjä. Tämän jälkeen makkaranpaistoon Saarilammen tulipaikalle, jossa lisää lintu-/pönttöasiaa pönttövastaavilta.

t. Helena

ps.Turun seudun Retkeilijät kutsuvat meidät kevätretkelle su 9.4. Naantalin Luonnonmaan Kultaranta Kurun reitistölle. Laita päivä jo kalenteriisi. Lisätietoja lähempänä ajankohtaa.

Tervehdys!

Tällä hetkellä tänään 17.2. Miljoona linnunpönttöä on Vihdissä 6158 ja 1000 asukasta kohden 213. TOP 5 pönttojen määrä 1000 asukasta kohden on:

1. KUSTAVI 4079   2.PUUMALA 1981   3.KUHMOINEN 1948  4.TAIVASSALO 1891   5.ENONTEKIÖ 1785                                                                           

Hei!

Nyt kun saimme Isokarin lintu-ja majakkaretken majoituksen ja ilmoittautumiset selville ( Huom! Kaksi paikkaa vielä vapaana!) onkin aika suunnata katseet kohti Helatorstaiviikonlopun kummiseuraretkeä Outokumpuun. Ohessa vielä alustava ohjelma, jonka Mia lähettikin teille ennen Joulua. Liitteitä oli silloin enemmän mm. kuvia majoituspaikasta. En laita niitä tähän uudelleen.

Kustannuksia varten outokumpulaiset pyytävät alustavaa ilmoittautumista. Jotta olemme ajoissa tuossa asiassa, ilmoittakaa kiinnostuksenne minulle sunnuntaihin  19.3.2017 mennessä. Keskiviikkona 24.5. olisi ehkä mukava lähteä hyvissä ajoin, mutta ne jotka ovat töissä lähtevät, kun töiltänsä ehtivät. Matka Outokumpuun on reilut 400 km. Mietitään kyyti-ym. asioita osallistujamäärän selvittyä.

Ilmoittautumisia ja KEVÄTTÄ ODOTELLESSA 🙂

t.Helena

Kummiseuraretken ohjelma löytyy täältä!

Kummiseuraretki 2017

t Mia

Retkeilyvuosi 2017 on saatu vauhdilla käyntiin.Täydenkuun hiihto/lumikenkäily vaihtui kävelyretkeksi Puumannin laavulle, mukana 12 jäsentä.Kari veti todella hienon pönttöillan Rientolassa 26.1. ( 10 jäsentä).” Sukella talveen” luonnonpäivänä veimme syksyllä tehtyjä pönttöjä Papinsaareen ( 6 jäs.+ 4 ei jäs.). Lisäksi pönttöjä on viety eri kokoonpanoilla Nuuksion kupeeseen ja Stenariin. TRL :n Retkeilytoimikunan Akkojen rämpimisretkelle osallistui 1 jäsen, samoin Ukkojen luontoretkelle.

KYLLÄ MEILLÄ ON AKTIIVISTA PORUKKAA, KIITOS SIITÄ:)

Vuoden 2017 jäsenmaksuista muistuttelisin. Syyskokouksen päätöksen mukaan maksut ovat; Aikuiset 20€, ja lapset alle 15-vuotiaat 6€ ja ne toivotaan maksettavan huhtikuun loppuun mennessä tilille FI59 4006 1520 0029 51.

Terveisin Helena pj

Nuuksion ” pönttöryhmä”