Jäsenten retkikokemuksia

Virettiläisiä Utössä

”TUULIA, TYRSKYJÄ JA PALJON KUVATTAVAA”

Valokuvauksesta innostuneina virettiläiset retkeilijät, Hanhikorvet ja Neuvoset, lähtivät mukaan Vihdin Kameraseuran kuvausretkelle Utön saarelle 30.1.- 1.2.2015.
Lauttamatka Nauvon Pärnäsistä kesti vajaat viisi tuntia, pysähdellen matkan varrella monessa saaressa mm. Jurmossa.
Saavuimme perjantai-illalla Utön satamaan ja siitä meidät opastettiin majapaikkaamme, joka oli toinen majakan lähellä olevista vuokramökeistä. Lauantaiaamuna herätessämme satoi, tuuli ja oli sumuista. Aamupalan syötyämme lähdimme kiertämään saarta kamerat suojattuna kostealta ja itsemme tuulelta sekä sateelta.

Luotsit saaren ensimmäisiä asukkaita

Kuvattavaa löytyi rantakiviin vyöryvistä aalloista, luodoille ja karikoille
hakkautuvista tyrskyistä sekä Utön asukkaiden savustuspöntöistä ja venevajoista laitureineen. Ensimmäiset asutukset saarella olivat luotsitiloja, joita oli kaksi, ja ne jakautuivat myöhemmin 1770- luvulla neljäksi. Nykyisin saarella vakituisesti asuu 30 – 40 henkeä.
Venäläistä tsaarinaikaista sotilasarkkitehtuuria löytyy kahdesta rakennuksesta, joissa venäläisarkkitehtuurin tunnusmerkit: korkeat ikkunat ja koristellut vuorilaudat.

Naisenergiaa utöläisittäin

Meille oli varattu opastus Utön majakkaan, oppaana vuokraemäntämme Hanna Kovanen, joka saaren opastuksen lisäksi majoittaa, pitää kahvilaa ja tekee ruokaa tilauksesta hänen majoituksissaan oleville ryhmille.
Valokuvaamisen lisäksi olimme kiinnostuneita majakan ja saaren historiasta, joten Hanna oli oikea saarelainen kertomaan entisestä ajasta sekä nykypäivästä.
Suomen ensimmäinen valomajakka rakennettiin saarelle v 1753. Majakkatorni, joka oli pyöreä, räjäytettiin Suomen sodan aikana 1808 – 09. Nykyinen majakka rakennettiin luotsilaitoksen päällikön Gustav Broddin johdolla v 1814 samalle paikalle. Nykyinen linssi majakan valolaitteen lyhtyosassa on uusittu 1906.
Majakan erikoisuus on kolmannessa kerroksessa sijaitseva kirkko. Majakkakirkkoon pääsee tutustumaan opastetulla kierroksella, mutta linssihuone ei ole auki yleisölle.
Kirkko on sisustettu ennen vuotta 1841. Pappi vieraili Utössä vain kaksi kertaa vuodessa ja muina aikoina saaren vanhimmat miehet pitivät sunnuntaisin iltahartauden majakkakirkossa.
Venäjän vallan aikana majakan henkilökunta lisääntyi huomattavasti, kun taasen Ruotsin vallan aikana majakkaa hoidettiin vain parin miehen voimin. Henkilökunnan lisääntymisen vuoksi majakkamestarista tuli hierarkiassa saaren korkein virkamies. Luotsipiirin päällikön tehtäviin luotsimestari määrättiin silloin, kun varsinainen luotsipäällikkö oli estynyt hoitamaan tehtäviään.

Saarella on myös toinenkin kirkko, hautausmaa ja kaksi muistomerkkiä. Eteläkärjessä, Kesnäsissä on 1989 pystytetty muistomerkki- Tähti ja risti-vuonna 1929 haaksirikkoutuneen Drakenin muistoksi. Kalliolle pystytetty muistomerkki muistuttaa nykyutöläisiä tapahtumasta, jolloin asukkaat joutuivat seuraamaan kahden vuorokauden ajan Drakenin miehistön kamppailua hengestään.
Hautausmaan spriipurjeen muotoisen muistomerkin, jota koristaa ennen vanhaan käytetty luotsiveneen purjeen punainen raita, on suunnitellut Gösta Bergman. Muistomerkki on pystytetty meren uhrien muistoksi.

Lauantai-illan rauhaa hyvän ruuan äärellä

Sateisen lauantain päätteeksi ryhmämme ruokaili Utö Havshotellissa, Enskärin alueella, joka ennen oli vierailijoille suljettua sotilasaluetta. Vuonna 2007 Enskärin vanhan kasarmialueen osti hotelliyrittäjä, ja entisen kasarmin tiloissa toimii nyt korkeatasoinen hotelli ja ravintola ympärivuotisesti.
Kävellessämme takaisin majapaikkaamme majakan valo oli jo syttynyt ja tuuli hieman tyyntynyt. Mökkimme ikkunasta ja terassilta saimme vielä kuvattua valokeilaa, joka piirsi kauniin valojuovan hieman sumuiselle taivaalle, merkiksi merellä kulkeville laivoille. Koko päivän ajan ja varsinkin pimentyneessä illassa tuli mieleeni Estonian onnettomuus. Utö majakalla ja saaren helikopterikentällä oli merkittävä osa tuotaessa menehtyneitä ensisäilytykseen saarelle. Utöläisille tapahtuma on ollut kokemus, jota ei
hevillä unohdeta. Estonialta pelastunut eestiläinen kokki työskentelee saarelle ja tekee maittavaa ruokaa turisteille Utö Havshotellissa.

Kotimatkalla lumihuntuisia saaria ja muuttohaukka

Kuvausretkemme päättyi sunnuntaina puolenpäivän jälkeen. Eivor-laiva oli satamassa odottamassa. Taivaalta satoi rännän sekaista lunta, mutta kuvaamista laivan kannelta se ei estänyt. Kuvaajia kameroineen ja jalustoineen tallensi lähes tyyntä merimaisemaa, joka hennon lumipeitteen ympäröimänä oli hyvin kaunis näky. Nähtiinpä vielä yksi muuttohaukka merimerkillä istumassa.
Paljon kuultiin tarinoita, siitä kiitos Hannalle ja kiitos hyvin järjestetystä kuvausretkestä Vihdin kameraseuralle. Utö ei tällä kertaa näyttänyt meille kauneinta puoltaan, mutta retki kannatti tehdä. Tulihan nähtyä tammikuista myrskyä Utön rannoilla. Kuvia on meillä jokaisella paljon ja uusia retkiä Utön saarelle varmaan tulemme tekemään. Uskomme näin.

Maria, Seppo, Kari ja Mia
ViRet